Moikka Päivi!
Olen tutustunut sinuun aluperin instagramissa, jossa pidät yhdessä Vilman kanssa Vahvistava varhaiskasvatus tiliä. On ollut ilo seurata työtänne.

Kerro Päivi ensiksi, mitä positiivinen pedagogiikka tarkoittaa sinulle?

Minä näen positiivisen pedagogiikan tapana nähdä jokainen lapsi arvokkaana ja ainutlaatuisena, juuri sellaisena kuin hän on omine vahvuuksineen. Merkityksellisenä pidän työssäni  sitä, että minun esille tuoma lapsen vahvuus, on ainutlaatuinen ja merkityksellinen kokemus lapsen elämässä. Jollekin lapselle se voi antaa uskon itseen ja kyvyn nähdä oman minäkuvan oppijana positiivisesti. Jokaisella lapsella kuuluu olla onnistumisen kokemuksia päivässä ja minun tehtävä varhaiskasvatuksen opettajana on mahdollistaa ne pedagogisen suunnittelun avulla. Lasten vahvuuksien sekä mielenkiinnon kohteiden tiedostaminen pedagogisessa suunnittelussa on tärkeää. Huomataan pienet onnistumiset ja  niiden kautta rakennetaan arkea sujuvammaksi. Tämä tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Mikä positiivisessa pedagogiikassa toimii mielestäsi erityisen hyvin?

Kun varhaiskasvatuksen opettajana käytän työssäni positiivisen pedagogiikan keinoja koen, että saan luotua hyvän vuorovaikutussuhteen ryhmän jokaiseen lapseen sekä koko ryhmään. Olen huomannut, että huomaa hyvä kortteja käytettäessä  lasten vuorovaikutussuhteet niin kasvattajiin, kuin toisiin lapsiin vahvistuu. 

Omassa työssäni tänä syksynä  olen iloinnut lasten positiivista oppimiskokemuksista ja myönteisen minäkuva kehittymisestä heidän bongatessaan omia vahvuuksiaan sekä toistensa vahvuuksia. Vahvuudet ovat olleet osa arkeamme vahvistaen ryhmähenkeä. 

Eräs huoltajan kertomaa kotoa, lapsi oli sanonut, että tänään puhuttiin itsesäätelystä. Huoltajat kysyivät mitä se tarkoittaa. Lapsi oli sanoittanut:

 “Se on sellaista, kun mua oikein raivostuttaa, säätelen itse, niin sit ei raivostuta.” 

Nämä ovat parhaita palautteita miten vahvuus kieli vahvistuu, kun sanoja käytetään arjessa eskarissa, ne siirtyvät myös kotiin.

Mitä haluaisit kertoa muille varhiksille Positiven digistä?

Olen saanut valtavasti vahvistusta omaan ammatilliseen kasvuun, kun olen kuunnellut videot Positiven digipalvelun OPI osiosta. Olen sisäistänyt vahvuuskielen omaan ilmaisuuni ja se näkyy kaikessa toiminnassani. Opin joka päivä lisää lapsilta, heidän oivalluksistaan. Yhdessä opimme, kasvamme vahvoiksi vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. OPETA osiota käytän lasten kanssa, avatessani heille asioita.

Onpa mielenkiintoista! 

Kertoisitko vielä muillekin kiinnostuneille varhaiskasvattajille muutamia käytännön kokemuksia ja parhaita vinkkejä?

Olemme käyttäneet positive.fi ryhmässämme lasten kanssa tutustuessamme vahvuuksiin. 

Olen tallentanut lasten onnistumisen hetkiä huomaa hyvä sivulle nyt sinnikkyydestä, ystävällisyydestä ja tunnetuokioilta. Nyt omat tavoitteet tehdessä tallennamme lasten kanssa sovellukseen heidän onnistumiset. Keväällä esiopetuksen loppuessa aion tulostaa sieltä vahvuuskirjan jokaiselle eskarilaiselle muistoksi. 

Tunnetyöskentelyssä käytämme myös Positiven materiaalia. Käymme viikottain yhden tunteen läpi, materiaali joka sivuilla on tukee hyvin keskustelun aloitusta. Kysymykset herättävät paljon keskustelua ja tukevat meitä aikuisia työssä.

Tässä vielä lisää käytännön vinkkejä jakoon:

  1. Itsesäätelyyn tutustuessa pohdimme jokaisen omia vahvuuksia ja tavoitteita, joita lapsi voisi tavoitella. Haastattelen kaikki eskarit ensi viikolla ja mietimme omat vahvuudet ja Itsesäätelystä jonkun pienen tavoitteen eskarin arkeen. Käymme yhdessä läpi näitä vielä ryhmässä. Lapset keräävät onnistumisen kokemuksia omista onnistumista ja ne säilötään taas yhteiseen purkkiin. Nyt kun lapset tekevät omat tavoitteet, toivon että he voisivat itse tallentaa ne sovellukseen. Juhlia jo suunnitellaan, vaikka tavoitteet on tekemättä :).
  2. Tarinapenkki: myönteinen puhetapa ja vuorovaikutus. “Puhutaan hyvää selän takana”
  3. Lapsi istuu ryhmän edessä selin muihin lapsiin, muut antavat hänelle positiivista palautetta. 
  4. Hyvästä kasvaa hyvää. Sanoitetaan vahvuuksia arjessa vahvuussanoilla. Eteisessä, siirtymissä, arjen pedagogiikan rikastuttaminen ja vahvistaminen positiivisella sanastolla. On ollut ilo huomata mikä merkitys esim. ystävällisyys sanalla on arjessa. Jos pyydän kellon soidessa “Nyt on aika siivota”  lapset kiirehtivät pois, harvoja kiinnostaa. Kun sanon “Kuka olisi niin ystävällinen, että aloittaisi siivoamisen” Lapset lähtevät heti siivoamaan. Työparinikin sanoi, että ei vielä itse osaa käyttää sanoja, mutta huomaa kun käytän vahvuussanoja puheessani, niiden suuren vaikutuksen lapsien tapaan toimia. 
  5. Vahvuuksien bongaus ryhmänä, vahvuuksien säilöminen hillopurkkiin. Olemme säilöneet sinnikyyttä ja ystävällisyyttä. Bongauksia ovat tehneet lapset itsestään ja toisistaan sekä me ryhmän aikuiset. Meillä on yhteinen tavoite ja kun tavoite saavutetaan, lapset suunnittelevat juhlat.
  6. Leops keskusteluissa olen nostanut esille lapsen vahvuudet ja esitellyt ne vahvuuskorttien avulla. Nämä olen myös huomioinut mitä sovimme, miten vahvistamme lasten vahvuuksia. Huoltajat ovat kertoneet hauskoja tarinoita, kun lapset käyttävät kotonakin vahvuus sanoja.
  7. Ystävänpäivänä meillä on ollut kehukehys tai kehukortit videoiden tai muuten tallentaen. 
  8. Syntymäpäivänä, eskari istuu taulun edessä ja muut lapset kertovat juhlijan vahvuudet, ne kirjoitetaan taululle ja otetaan kuva joka tulostetaan synttärikorttiin sekä ryhmätilan seinälle. 
  9. Vahvuuskirje lähetetään nyt marraskuussa huoltajille täytettäväksi joulukalenteriin. 
  10. Vahvuusranneke, (teemme tämän itsesäätelypurkin täytyttyä) jonka kaveri suunnittelee. Puolet ryhmän eli 10 lapsista tekee rannekorun ensiksi. Lapset saavat valita tietyn määrän erivärisiä helmilaatikosta. He suunnittelevat sen miten helmet sijoittuvat rannekoruun ja tekevät sen. Seuraavat 10 lasta nostavat pussista valmiit nauhan ja tekevät mallista samanlaisen. Kun kaikki nauhat ovat valmiit, ne laitetaan pussiin ja arvotaan. Jokainen  lapsi nostaa oman korun ja se laitetaan ranteeseen juhlallisesti hänen vahvuudet esille tuoden. Tässä korostuu ryhmän kaikkien lasten vahvuuksien esille nostaminen sekä ryhmän lasten yhteisöllisyys. 
  11. Vahvuuskukkaan lapsen vahvuuksien kirjoittaminen. Keväällä vahvuuskukat liitetään vahvuuskirjaseen. 
  12. Työyhteisössä unelmien työpäivänä  Huomaa hyvä korttien käyttö. Työyhteisönä tai tiiminä kaikkien vahvuuksien esille tuominen. Nyt työntekijöiden kukat ovat esillä taukotilassamme. Vahvuuskukka/vahvuuspuu.
  13. VahvuusVaris Liina seikkaili kaupunginteatterilla viikon. Liina on meillä tuokioilla katselemassa ja bongaamassa vahvuuksia ryhmästä. Eskarilaisten kanssa teemme keväällä omat varikset kotiin koulupolkua vahvistamaan.

 

Wau, mikä määrä vinkkejä! Suuren suuret kiitokset Päivi.

Jos joku haluaa tutustua lisää Päoivin työhön, kannattaa seurata instagramista @vahvistavavarhaiskasvatus-tiliä.

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Vahvistavan varhaiskasvatuksen vinkkejä hyvän huomaamiseen 1/2”

  1. Joulun alla minäpä istutan jokaisen ekaluokkalaiseni vuorollaan vahvuustuoliimme, jota yleensä käytämme syntymäpäiväsankareilla, ja jokainen saa sanalliset hyvän mielen lahjat luokkakavereiltaan. Tuskin maltan odottaa, mitä itse saan kuulla. Kun antaa itsestään niin saa paljon. <3

    Vastaa

Jätä kommentti