Positiivinen pedagogiikka

Jokaisella on vahvuuksia. Kaikki haluavat onnistua.

Hyvän aktiivinen huomaaminen on positiivisen pedagogiikan ydintä. Tämä tarkoittaa katseen harjaannuttamista kohti pieniäkin onnistumisia. Niistä kannattaa tehdä iso numero. 

Mitä enemmän lapsella tai nuorella on haasteita elämässään, sitä enemmän hän tarvitsee kannustusta ja positiivista palautetta. Niiden on tultava todellisista asioista, jotka voidaan hänelle itselleen osoittaa. Hyviin hetkiin pitää myös voida palata, jotta onnistumisen kokemus vahvistuu ja pysyy muistissa. 

Onnistumisen kokemukset kasvattavat voimavarareppua, jonka avulla lapsi oppii luottamaan kykyihinsä. Hän tuntee omat vahvuutensa ja uskoo onnistuvansa vastaisuudessakin. Viisas kasvattaja luo lapselle tilanteita onnistua.


Keskity hyvään ja toimivaan. Opeta luonteenvahvuuksia.

Auta lasta tunnistamaan omat vahvuutensa tekemällä pienetkin onnistumiset näkyviksi.

Opeta lasta tukeutumaan vahvuuksiinsa ja käyttämään niitä tietoisesti. Näin onnistumisia tulee lisää.

Huomaa hyvä! tuotteet

Huomaa hyvä! muistisi tueksi

PEUKALO

Anna positiivista palautetta eli peukuta!

ETUSORMI

Puhu vahvuuksista

KESKISORMI

Opeta käyttämään vahvuuksia

NIMETÖN

Edistä yhteenkuuluvuutta, rakenna laumaa

PIKKUSORMI

Näytä esimerkkiä eli walk the talk

Laaja-alaiset taidot ja luonteenvahvuudet liittyvät toisiinsa

Sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen opetussuunnitelmaperusteissa (OPH 2014) mainitaan laaja-alaiset taidot keskeisenä kasvatuksen osana. Laaja-alaisia taitoja on myös kuvattu ihmisenä ja kansalaisena kasvamisen taidoiksi. Ne ovat oleellisia kykyjä elämässä pärjäämisen kannalta. Omaa oppiainetta laaja-alaiset taidot eivät kuitenkaan muodosta, vaan niitä tulisi opettaa muiden aineiden yhteydessä. Vaihtelee paljon päiväkodista ja koulusta toiseen, miten opetus toteutuu.

Luonteenvahvuudet ovat juuritekijöitä ihmisen toiminnassa, ohjaimia ja energiaa toteuttaa sekä päivittäisiä että pitkän tähtäimen asioita. Laaja-alaisten taitojen oppimisessa luonteenvahvuudet ovat perustekijöitä. Ne ovat metakykyjä, joiden avulla muut taidot voidaan saavuttaa. Opettamalla luonteenvahvuuksia opetetaan myös laaja-alaisia taitoja ja annetaan tukevat eväät ihmisenä olemiseen ja kasvamiseen.

Alla olevaan laaja-alaisten taitojen ympyrään on ulkokehälle merkitty kuhunkin taitokokonaisuuteen liittyviä luonteenvahvuuksia. Niitä opettamalla edistetään oppimista kyseisellä laaja-alaisten taitojen osa-alueella.

broad_skills_legend

Asiantuntijamme

Kaisa Vuorinen on alkujaan erityisluokanopettaja ja ratkaisukeskeinen työnohjaaja. Hänen luonteenvahvuuksia käsittelevä väitöskirjansa tarkastetaan vuonna 2021  Helsingin yliopistossa. Vuodesta 2014 alkaen Kaisa on kehittänyt positiivisen pegagogiikan käytännönläheistä materiaalia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. Kaisa on kouluttanut aiheesta lajaasti myös ulkomailla. 

Lotta Uusitalo on dosentti ja yliopistonlehtori erityispedagogiikassa Helsingin yliopistossa. Ensimmäiseltä koulutukseltaan hän on biokemisti.  Hänellä on 20 vuoden kokemus luokan-,  aineen- ja erityisluokanopettajuudesta. Vuodesta 2006 lähtien hän on kouluttanut opettajia Suomessa ja ulkomailla. Lotan tutkimus on alkujaan suuntautunut oppimisen vaikeuksiin, sittemmin lasten onnellisuuden kokemuksiin ja vahvuuspedagogiikkaan. 

Pasi Kotilainen on kasvatustieteen maisteri ja kokenut luokanopettaja, joka on opettanut yli 15 vuoden aikana kaikkia peruskoulun luokka-asteita. Hänen erityisosaamisalueensa opettajana on tieto- ja viestintätekniikan yhdistäminen laaja-alaisten taitojen opettamiseen ja erilaisten projektien ideointi ja toteutus.

Elina Paatsila on pohjakoulutukseltaan FM ja hänellä on kymmenen vuoden kokemus englannin ja ranskan aineenopettajana. Elina on positiivisen pedagogiikan asiantuntija ja kehittäjä ja hän on kouluttanut viimeisten vuosien aikana tuhansia opettajia ja varhaiskasvattajia niin Suomessa kuin kansainvälisesti, mm. opetushallituksen rahoittaman, HY+ kanssa yhteistyössä toteutetun 80 Suomen kuntaa kattaneen Positiivinen CV-hankkeen koulutusvastaavana.

Tutkimme mitä teemme

Positiven tutkimus tehdään Helsingin yliopistossa

Nourishing Compassion in Finnish Kindergarten Head Teachers: How Character Strength Training Influences Teachers’ Other-Oriented Behavior

Vuorinen, K., Pessi, A. B., & Uusitalo, L. (2020).  Early Childhood Education Journal, 1-14.

Students’ usage of strengths and general happiness are connected via school-related factors
Vuorinen, K., Hietajärvi, L., & Uusitalo, L. (2020).  Scandinavian Journal of Educational Research, 1-13.
A character strength intervention in 11 inclusive Finnish classrooms to promote social participation of students with special educational needs
Vuorinen, K., Erikivi, A., & Uusitalo‐Malmivaara, L. (2019). Journal of Research in Special Educational Needs, 19(1), 45-57.

Sitran Ratkaisu 100 -haastekilpailun voittajat

ratkaisu100black

Vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi SITRA järjesti Ratkaisu100-haastekilpailun, jonka tarkoituksena oli keksiä idea, jolla piilevät kyvyt saadaan esiin. Positive Learningin ydintiimi voitti kilvassa jaetun ensimmäisen sijan Positiivisen CV:n innovaatiolla. Voitto toi tiimille 500 000 € rahoituksen ja mahdollisuuden kehittää monipuolista osaamista esiin tuovaa pedagogiikkaa kaikkien saataville.

Kuva: Rob Örthen