Lähde kokeilemaan Huomaa hyvä! -palvelua perheesi kanssa!

Kokeilu on osa Positiven perhetutkimusta.

Enthusiasm@2x

PALVELU

Huomaa hyvä! on digitaalinen palvelu, joka ohjaa antamaan palautetta arkisista hyvistä tilanteista. Palvelu on suunniteltu alun perin kouluihin, ja nyt haluamme tarjota sen myös perheiden koekäyttöön.

Leadership@2x

HYVÄN HUOMAAMINEN

Hyvän huomaaminen tarkoittaa tavallisten hyvien hetkien tunnistamista. Pieniä arkisia onnistumisia tapahtuu päivittäin, ja juuri niiden huomioiminen on avain positiiviseen kasvatukseen.

Self-Regulation@2x

TUTKIMUS

Saat palvelun käyttöösi osallistumalla Positiven perhetutkimukseen, johon kuuluu netissä täytettävä alku- ja loppukysely. Kyselylomakkeessa voit ilmoittaa, jos haluat osallistua myös haastatteluihin ja tarinatyöpajaan.

Tule mukaan hyvän bongaamiseen!

Osallistu viimeistään 15.11.2020

Ilmoittautuminen on suljettu 

Haluaisitko parantaa hyvän huomaamista ja sanoittamista perheessänne?​

Tuntuisiko ihanalta havaita, mitä vahvuuksia puolisosi sinussa arvostaa?​

Olisiko palkitsevaa antaa lapsellesi hyvää palautetta hänen onnistumisistaan ja nähdä miten kertyvät hyvien hetkien tarinaksi?

Kuinka se onnistuu?

Huomaa hyvä! -palvelu ohjaa antamaan palautetta arkisista hyvistä tilanteista

Palvelussa esitellään 26 luonteessa olevaa vahvuutta, kuten ystävällisyys, sinnikkyys, rohkeus ja myötätunto. Palvelu auttaa sinua tunnistamaan näitä vahvuuksia ympärilläsi ja liittämään ne positiiviseen palautteeseen, jota annat läheisillesi.

Koulumaailmasta kotiympäristöön?

Huomaa hyvä! on suunniteltu alun perin kouluihin ja oppilaitoksiin. Palvelu on ihastuttanut monen opettajan, joten nyt haluamme tarjota palvelun myös perheiden koekäyttöön. Hyvän bongaamisen lisäksi palvelusta löytyy paljon tietoa positiivisesta kasvatuksesta ja luonteenvahvuuksista.

Kokeile palvelua ja kerro kokemuksistasi

Palvelu kokoaa bongatut vahvuudet visualisoinniksi, josta näkyy hyvän huomaamisen aktiivisuus sekä perheessä eniten tunnistetut vahvuudet. 

Miten palvelu toimii?

Tule mukaan huomaamaan hyvä!

Osallistu viimeistään 15.11.2020

Ilmoittautuminen on suljettu 

Lue lisää hyvän huomaamisesta

Hyvän huomaaminen on nopeaa, mutta unohtuu helposti arjessa

Hyvien hetkien havaitseminen on yksinkertaista, mutta kiireen keskellä välillä haastavaa. Huomio kiinnittyy helposti tekemättömiin tai häiritseviin asioihin, ja tällöin se kohdistuu siihen mikä on pielessä tai ärsyttää. Hyviä hetkiä ja pieniä onnistumisia tapahtuu kuitenkin päivittäin, ja juuri niiden huomaaminen on avain positiiviseen kasvatukseen. Tuntuu hyvältä tulla nähdyksi silloin kun toimii hyvin!

Hyvän huomaaminen tarkoittaa tavallisten hyvien hetkien tunnistamista. Taltioimisen arvoisia hetkiä ovat yhtä lailla ystävälliset sanat ja aamuhalaukset kuin auttaminen ruoanlaitossa. Onnistumisia ovat myös ne kerrat, kun pidättäytyy huutamasta toiselle, vaikka hermot ovat kireällä tai kun vielä kerran yrittää ratkaista hankalan tehtävän, vaikka oppiminen tuntuukin vaikealta.

Nämä edellä kuvatut teot kertovat luonteenvahvuuksien käyttämisestä. Ystävälliset sanat ja halaukset voivat kertoa esimerkiksi rakkaudesta, myötätunnosta tai sosiaalisesta älykkyydestä. Toisen auttaminen on esimerkki reiluudesta siinä missä yhteinen kokkaushetki vahvistaa ryhmätyötaitoja. Itsensä hillitseminen kertoo itsesäätelyn voimasta ja pitkäjänteinen opiskelu sinnikkyydestä tai sisukkuudesta.

Kun näitä luonteenvahvuuksia oppii tunnistamaan ja yhdessä huomaamaan, ne alkavat rakentaa positiivista ja arvostavaa tarinaa itsestä sekä toisista. Kasvaessaan tämä tarina vaikuttaa sekä lapsen että aikuisen itsetuntoon ja itsetuntemukseen. Parhaimmillaan se kantaa läpi uusien haasteiden, koska tarinaan palaamalla voi helpommin muistaa missä kaikessa on aiemminkin selvinnyt ja onnistunut. Positiivinen perheen yhteinen tarina vahvistaa myös perheenjäsenten suhteita ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Esimerkkejä hyvän huomaamisesta kolmihenkisessä perheessä

Jokainen perheenjäsen osallistui hyvän huomaamiseen. Kuvakaappauksissa näkyy pyöreä varis-symboli, joka kertoo minkä vahvuuden kukakin on perheessä huomannut.

Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimukseen osallistuminen

Tutkimus kerää tietoa Huomaa hyvä! -palvelun käyttökokemuksesta ja vaikutuksesta perheen arkeen. Tutkimuksen tarkoitus on hahmottaa, miten vanhemmat käsittävät vuorovaikutustaidot, tunnetaidot ja luonteessa esiintyvät vahvuudet, sekä miten näitä taitoja ja vahvuuksia käytetään perheissä. Tutkimus pyrkii myös selvittämään millaista tukea tai tietoa vanhemmat toivovat luonteenvahvuuksien tunnistamiseen ja opettamiseen lapsille.

Tutkimukseen voi osallistua vastaamalla alkukyselyyn. Tutkimukseen osallistuvat perheet voivat olla sekä lapsiperheitä että lapsettomia perheitä tai perhekommuuneja.

Tutkimukseen kuuluu alku- ja loppukysely sekä vapaaehtoisia haastatteluita. Haastateltaville tarjotaan myös mahdollisuus hakea mukaan maksuttomaan tarinatyöpajaan, jossa tarkastellaan sekä omaa että perheen tarinaa merkityksellisten kokemusten kuvantamisen kautta.

Tutkimukseen voi osallistua kolmella eri tavalla:

  1. Täyttämällä alku- ja loppukyselyn netissä.
  2. Täyttämällä alku- ja loppukyselyn sekä osallistumalla alku- ja loppuhaastatteluun.
  3. Täyttämällä kyselyt ja osallistumalla haastatteluihin sekä tammikuussa järjestettävään tarinatyöpajaan.

Alku- ja loppukyselyt kartoittavat mm. positiivisen palautteen antamista ja vastaanottamista sekä havaittuja luonteenvahvuuksia. Loppukysely sisältää myös kysymyksiä palvelun käytöstä ja käyttömukavuudesta.

Kyselylomakkeessa on kohta, jonka rastittamalla voi ilmaista halukkuutensa osallistua haastatteluihin, jotka antavat haastateltavalle mahdollisuuden sanoittaa omia kokemuksiaan luottamuksellisesti. Haastatteluihin valitaan n. 20 vastaajaa. Haastatteluissa keskustellaan vastaajien kokemista hyvistä hetkistä ja niihin liittyvistä luonteenvahvuuksista. Haastattelut kartoittavat myös sitä, miten haastateltavat kokevat positiivisen palautteen antamisen ja vastaanottamisen, sekä millaista palautetta he toivoisivat saavansa enemmän. Lisäksi haastatteluiden tarkoituksena on selvittää minkälaista tukea perheet kaipaavat hyvän huomaamista varten. Loppuhaastattelussa käydään läpi palvelun käyttökokemusta sekä sen mahdollisia vaikutuksia perheen arkeen.

Haastattelut syventävät kyselyitä perehtymällä vastaajien kokemiin hyviin hetkiin sekä niihin liittyviin luonteenvahvuuksiin. Haastatteluiden avulla pyritään myös selvittämään, miten haastateltavat kokevat positiivisen palautteen antamisen, millaista palautetta he toivoisivat ja millä tavoin he palautteen haluaisivat. Loppuhaastattelussa pyritään kartoittamaan miltä työkalun käyttö tuntui ja miten se vaikutti perheen arkeen. Haastatteluiden tarkoituksena on selvittää myös, minkälaista tukea perheet kaipaavat hyvän huomaamisen suhteen.

Tarinatyöpajan tarkoitus on tutkiskella omaa vanhemmuutta ja / tai kumppanuutta sekä lapsiperheiden kohdalla myös oman lapsen lapsuuden kohokohtia. Sen tarkoitus on vahvistaa omaa käsitystä itsestä vanhempana / kumppanina ja antaa oivalluksia omasta tarinasta ja sen vaikutuksesta omaan identiteettiin. Työpajoja pidetään sekä yksittäisille perheille että eri perheiden vanhemmille. Yksittäisten perheiden työpajoissa kaikki perheenjäsenet osallistuvat mukaan, ja fokus on perheen yhteisessä tarinassa. Vertaistyöpajoihin osallistuu 3-5 eri perheiden vanhempaa. Vertaistyöpajoissa fokus on omassa vanhemmuudessa / kumppanuudessa. Tarinatyöpajat pidetään tammikuussa 2021. Tarinatyöpajoista saa lisätietoa rastittamalla kyselylomakkeesta tarinatyöpajaa koskevan kohdan.

Kyselylomakkeiden lisäksi tutkimusaineistoa kerätään äänittämällä haastattelut ja keskustelut. Työpajoista kerätään myös valokuvia sekä muistiinpanoja osallistujien luvalla. Kaikesta kerätystä aineistosta poistetaan tiedot, joista voisi selvitä osallistujan henkilöllisyys. Perheenjäsenten toisilleen antama palaute Huomaa hyvä! -työkalulla jää vain perheenjäsenten nähtäväksi, eikä näy Positivelle. Tämä tieto ei myöskään tule tutkimuksen käyttöön muutoin kuin jos perheet haluavat itse näyttää esimerkkejä siitä mitä hyvää ovat havainneet.

Tutkimusaineisto käsitellään luottamuksellisesti ja tutkimuksessa noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita. Tutkimuksen tulokset raportoidaan aina nimettömästi eikä niistä voi tunnistaa yksittäistä vastaajaa. Tutkimusaineistoja käsitellään ja säilytetään tietoturvallisesti EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sekä tietosuojalain edellyttämällä tavalla. Tutkimukseen osallistujien on mahdollisuus keskeyttää tutkimukseen osallistuminen missä kohtaa tahansa ilman perustelua ilmoittamalla keskeytyksestä tutkimusvastaavalle.

Tutkimuksesta vastaa Positiven tutkijatohtori Krista Kosonen (TaT) yhdessä Positiven tutkimusvastaavan Lotta Uusitalo (FT, Erityispedagogiikan dosentti, yliopistonlehtori) kanssa. Tutkimus on osa PoDoCo-ohjelmaa (www.podoco.fi), ja sitä rahoittaa Liikesivistysrahasto (www.lsr.fi).

Tule mukaan!

Osallistu 15.11. mennessä

Ilmoittautuminen on suljettu 

Tutkimuksen mahdollistavat