Meillä jokaisella on luonteessa taitoja, luonteenvahvuuksia, joita pitää harjoittaa, jotta muut asiat sujuisivat paremmin ja elämässä kaiken kaikkiaan pärjäisi. Ja menosta voisi vähän nauttiakin. Luonteenvahvuuksien avulla opitaan lukemaan, koodaamaan ja hyppäämään veteen. Ne kaikki ovat taitoja, joiden saavuttaminen on vaatinut mm. uteliaisuutta, sinnikkyyttä ja itsesäätelyä, kognitiivisten ja fyysisten kykyjen ohella. Luonteenvahvuudet ovat muokkautuvia toimintojen kimppuja, joiden käyttö oikeassa paikassa oikealla voimakkuudella ja oikealla ohjauksella on positiivisen kasvatuksen ydintä.
Jotta luonteenvahvuuksia voisi oppia käyttämään, on niihin ensin tutustuttava. Emme voi puhua esimerkiksi harkitsevuuden vahvuudesta, jos emme ymmärrä, mitä harkitsevuudella tarkoitetaan. Siksi vahvuusopetus alkaa vahvuuskielen omaksumisella. Sen kautta opitaan sisällyttämään omaan sisäiseen ja toisille suunnattuun puheeseen vahvuussanastoa, jolla toimintaa voi ohjata, hyvään puuttua konkretisoiden vahvuuden näkymisen ja näin ollen avata ovia positiiviselle kehittymiselle.
Olemme tutkineet ja kehittäneet runsaasti materiaalia luonteenvahvuuksien opettamiseksi varhaiskasvatuksessa ja kaikilla kouluasteilla. Lue tästä lisää Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa -kirjoista ja korteista (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2016, 2018) tai aloita opiskelu palvelustamme go.positive.fi. Sieltä löydät valmiit, paljon harjoituksia sisältävät tuntisuunnitelmat 26 vahvuudelle, jotka näet seuraavan sivun listasta (Taulukko 1).
Jokaisen luonteenvahvuuden opettamisen ensimmäisen tunnin rakenne on sama: mietitään missä kyseistä vahvuutta on kohdattu, opitaan sen ominaisuuksista, sitten keskustellaan ja opetellaan käyttämään vahvuutta eri toimintaympäristöissä monipuolisten harjoitteiden avulla. Lopuksi opitaan, miten vahvuuden näyttöjä voidaan bongata ja tallentaa Huomaa hyvä –työkalun (löytyy palvelustamme go.positive.fi) avulla myös koulun ulkopuolella. Voit pienin muokkauksin käyttää tekemiämme tuntisuunnitelmia minkä tahansa luokka-asteen opettamisessa.
Tavoitteena on, että vahvuuksien polku käy perustiedon ymmärtämisen kautta tietoiseen tekemiseen ja soveltamiseen eri toimintaympäristöissä myös koulun ulkopuolella, jonka myötä syntyy positiivisia ja yhteistä hyvää ruokkivia oppimiskokemuksia vahvuuksien merkityksestä ja vaikutuksesta itselle ja kanssaihmisille. Vahvuuksien oppiminen on sosiaalinen prosessi, jonka tueksi tarvitaan ihan kaikkia kasvuyhteisön jäseniä sekä huoltajia ja luokkakavereita, jotka toiminnallaan rakentavat + merkkistä toimintakulttuuria.
Vahvuudet ja niiden jaottelu kuuden hyveen alle perustuvat Petersonin ja Seligmanin (2004) uraauurtavaan teokseen Character Strengths and Virtues. Omien tutkimuksiemme myötä olemme lisänneet sisukkuuden ja myötätunnon vahvuudet.
Lopuksi: vahvuuksien tunnistamisen ja tietoisen käyttämisen myötä rakentuu onnistumisen paikkoja ja kyvykkyyden kokemuksia. Tämä synnyttää myönteisen kehämallin, jossa mahdollisuus toimia omilla vahvuuksilla siltaa kohti mielekästä toimintaa ja sinnikästä harjoittelua. Tämä näkyy kyvyssä ylittää haasteita ja merkityksen löytämisenä omasta toiminnasta. Käyttämällä omia ydinvahvuuksia, jotka ovat tärkeitä, energisoivia ja tuovat tekemiseen virtausta, kasvatamme henkilökohtaisia resursseja, saamme parhaat puolemme peliin ja kestämme joustavammin vastoinkäymisiä. Ja mikä parasta, keskittymällä enemmän onnistumisiin luomme maailmaa, jossa pärjäämme puutteistamme huolimatta.
Kaisa Vuorinen ja Lotta Uusitalo
